Laitilan kaupunki
Varsinaissuomalainen Laitilan kaupunki on vireä teollisuus- ja palvelukeskus. Kesäisessä Laitilassa vietetään perinteisiä Laitilan Munamarkkinoita.
Tietoa Laitilan kaupungista
| Perustettu | 1986 | |
|---|---|---|
| Väestö | 8 569 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 545,35 km2 | |
| Maapinta-ala | 531,70 km2 | |
| Vesipinta-ala | 13,65 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 16 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,25 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,74 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Jukka Alkio | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.laitila.fi | |
| Sähköposti | hallinto@laitila.fi |
Laitilan sijainti
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Laitilan historia
Kulttuuri alkoi yli 5 000 vuotta sitten
Laitilan seutu oli merkittävää kulttuurialuetta jo esihistoriallisella ajalla. Kampakeraaminen kulttuuri kukoisti varhaisella kivikaudella yli 5 000 vuotta sitten muun muassa Leinmäen tienoilla. Siellä asui meren takaa saapunut heimo, jolla oli liittymäkohtia eteläisen Euroopan silloiseen korkeaan hengen viljelyyn. Tuo heimo hautasi vainajansa tavalla, josta jo Ovidius on runoissaan kertonut.
Laitilan arkeologiset löydöt ovat rikkaita ja todistavat kukoistavan asutuksen olemassaolosta jo hyvin varhaisina aikoina näillä tienoilla. Rantaviiva kulki tuolloin kunnan itäosassa ja Untamalan tienoilla oli asuttuja saaria, jotka vähitellen pronssikaudella laajenivat yhä suuremmaksi asuinalueeksi. Niin syntyi vähitellen Untamalan muinaiskeskus, Laitilan alkuperäinen emopitäjä.
"Väylä kohti aavaa merta"
Untamalan nimi esiintyi jo 1400-luvun alussa virallisissa asiapapereissa. Sitä ennen oli eletty suuren kehityksen vuosisatoja. 1000-luvun tienoilla Laitilasta oli ehtinyt muodostua merkittävä kauppakeskus friisien suunnatessa kauppamatkojaan nykyisen Vakka-Suomen kautta sisämaahan, Kokemäelle ja edelleen Hämeeseen. Tämä Birkan kauppatie edelsi pitkää historiaa, jonka viimeisiä ilmentymiä olivat 1700-luvun kauppareitit Hämeestä Uuteenkaupunkiin ja sieltä edelleen ulos maailmalle.
Laitilan nimen synnyllä on myös oma historiansa. Kun Valkojärven kautta kulki kuuluisa Uisto eli vesitie, jota myöten friisien kugge-alukset purjehtivat, paikkaa alettiin nimittää "meritien (=led) varrella olevaksi" eli friisin kielellä lede-la, laido-la. Samaa juurta lienee myös laitilalainen paikannimi Laessaari, joka johdetaan laido-termistä. Näin Laitilan nimi ei suinkaan johdu — kuten joskus on väitetty — laita-sanasta, lautaa tarkoittavasta käsitteestä, vaan se juontaa alkunsa friisien muinaisgermaanisesta vesiliikenteen käsitteestä, väylästä kohti aavaa merta.
Runoutta ja uskontoa
Meri oli aikanaan se elementti, joka osaltaan toi rikkautta kehittyvään suurkuntaan. Myös henkisen kehityksen kannalta alue oli tärkeä: täältä lähtivät seppä Ilmarinen ja lieto Lemminkäinen, täällä lienee itse Väinämöinen kanneltaan näppäillyt. Tämä oli Kalevalan runojen alkuperäistä synnyinmaata.
Laitilasta muodostui kristinuskon tultua rikkaan kristillisen perinteen tyyssija. Pyhän Mikaelin kirkko valmistui vuonna 1468 keskelle nykyistä keskustaa, ja sen historia sekä monet aarteet ovat ainutlaatuisia. Soukaisten kylässä sijaitsee Perttelin kyläkirkko, aikanaan Pyhälle Bartholomeukselle pyhitetty.
Tiettävästi itse piispa Henrik matkallaan Köyliöön määräsi kirkon tuolle paikalle rakennettavaksi, ja keskiajalla kirkkoa pidettiin niin pyhänä, että sinne tuotiin erämaiden halki kantaen vainajia aina Raumalta, Eurajoelta ja Eurasta saakka haudattaviksi. Nykyinen Perttelin kirkkorakennus on 1700-luvulta, mutta paikalla on vuosisatojen kuluessa ollut monta kirkkoa.